Yhteistyöllä työelämän osaajia taideteollisuusalalle
Taideteollisuusalan ammattitutkintoa uudistamassa
Syksyllä 2023 Rasekossa aloitettiin taideteollisuusalan ammattitutkinnon kokonaisuudistus yhteistyössä Opetushallituksen ja siellä erityisesti opetusneuvos Inka Ruokolaisen kanssa. Rasekosta tiimiin kuuluivat koulutuspalvelupäällikkö Taru Laaksonen sekä opettajat Janne Aakko, Iikka Meriala ja Teo Mero. Uudistuksessa tarkasteltiin tutkintonimikkeiden lisäksi tutkinnon muodostumista, rakenteita ja ammattitaitovaatimuksia. Rasekon vastuulle uudistamistyössä tulivat alussa tutkintonimikkeet seppä, puukkoseppä sekä käsityöntekijä.
Uudistustyötä tehtiin avoimessa prosessissa, jossa kaikilla halukkailla oli mahdollisuus päästä mukaan keskusteluun eri tutkintonimikkeiden sisällöistä.
Museoalalle kokonaan uusi koulutus
Raseko toteuttaa ainoana koulutuksen järjestäjänä taideteollisuusalan erikoisammattitutkinnon museotekniikan osaamisalaa. Tiivis yhteistyö alan työelämän kanssa on osoittanut, että alalla tulisi olla myös ammattitutkinto. Museotekniikan alalla on ollut selkeä koulutusaukko ja työelämä on toivonut pitkään alempaa tutkintoa museomestareiden rinnalle. Museomestarit koulutetaan erikoisammattitutkintotasolle, mikä sopii mainiosti pidempään alalla vastuuroolissa toimineille ammattilaisille. Sen sijaan alalle pyrkiville tai uusille museotekniikan ammattilaisille sopivaa tutkintoa ei ole ollut saatavilla.
Nyt kun ammattitutkintoa lähdettiin uudistamaan, nostimme asian keskusteluun. Toimitimme Opetushallitukseen työelämältä saadut perustelut uuden tutkintonimikkeen rakentamisesta ja hankkeelle näytettiin vihreää valoa: saimme lähteä rakentamaan taideteollisuusalan ammattitutkintoon uutta museotekniikan tutkintonimikettä, josta muotoutui prosessin aikana ”museotekninen käsittelijä”. Näin Rasekon vastuulle tuli yhteensä neljän tutkintonimikkeen kokonaisuudistus.
Tutkinnon uudistamistyö on ollut vahvaa yhteistyötä työelämän edustajien, Opetushallituksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kustakin tutkintonimikkeestä järjestettiin useita yhteistyöwebinaareja, joihin osallistui oppilaitosten, organisaatioiden, yritysten ja ammatinharjoittajien edustajia sekä tällä hetkellä ammattitutkintoa suorittavia opiskelijoita. Esimerkiksi museotekniikan osalta edustettuina olivat Museoliitto, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattijärjestö, Suomen museotekniset ry sekä museo-organisaatioista Tampereen museoiden kokoelmakeskus, Kansallisgalleria, Rauman taidemuseo, Jyväskylän museot ja Salon historialliset museot.
Kehittämistyössä hyödynnettiin myös palautteita, joita oli kerätty valmistuneilta opiskelijoilta ennen uudistustyön aloitusta. Tärkeänä pidettiin myös opettajien kokemusperustaista tietoa siitä, millaisia urapolkuja taideteollisuusalan ammattitutkinnon opiskelijoilla on ollut.
Sepän tutkinnolle kasvojenkohotus
Taideteollisuusalan ammattitutkinnossa jo aiemmin mukana ollut sepän tutkintonimike koki uudistuksessa kasvojenkohotuksen. Sepän tutkintonimikkeen rakenteen ja muotoilujen työstämiseen osallistui seppiä ja seppäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajia eri puolilta Suomea. Mukana olivat muun muassa Taidesepät ry, Gradia, Axxell sekä useat seppämestarit ja alan opiskelijat. He antoivat arvokasta palautetta ja ideoita tutkinnon osien ja kokonaisuuden muotoutumiseen. Uusittu rakenne sepän tutkintonimikkeessä tarjoaa enemmän joustoa ja valinnanmahdollisuuksia erilaisiin osaamispolkuihin, unohtamatta ydinosaamista eli taontaa.
Jatkuvan parantamisen kehä kehitystyössä
Tekstejä, sisältöjä ja kokonaisuuksia työstettiin opetusneuvos Inka Ruokolaisen kanssa. Työskentelyssä käytettiin jatkuvan parantamisen kehää, jossa palautteiden pohjalta kehitettiin tutkintoa työelämän tarpeiden mukaisesti. Aivoriihissä nousi esiin uusia ideoita, kuten tuotantomenetelmien kehittämisen tutkinnon osan siirto tulevaisuudessa erikoisammattitutkinnon uudistamistyöhön.
”Uudistustyötä tehtiin avoimessa prosessissa, jossa kaikilla halukkailla oli mahdollisuus päästä mukaan keskusteluun eri tutkintonimikkeiden sisällöistä. Uudistustyöhön osallistui Rasekon asiantuntevien opettajien lisäksi muun muassa Rasekon työelämäverkostoja. Saimme muodostettua yhteisissä keskusteluissa työelämän tarpeisiin vastaavat tutkinnon perusteiden sisällöt. Rasekossa suhtauduttiin uudistuksiin avoimesti, aktiivisesti ja keskustelevasti eri näkökantoja kuunnellen”, kiittelee opetusneuvos Ruokolainen.
Uudistamistyötä tehtiin myös pienemmissä aivoriihissä. Esimerkiksi puukkosepän tutkintonimikkeen uudistamisessa mukana oli puukkoseppämestareita, Suomen puukkoseuran edustajia sekä alan opettajia ja opiskelijoita. Uudistustyö on nähty hyvänä jatkumona vuosia kestäneelle yhteistyölle puukkoalan ammattikunnan kanssa. ”Tätä on parhaimmillaan alamme yritysyhteistyö ammattilaisten kanssa. Puukkoala on jatkuvassa muutoksessa ja tarvitsee perusteiden osalta uudenlaisen osaamisen nostamista esille, unohtamatta suomalaisen puukonvalmistuksen hienoa perinnettä”, toteaa opettaja Teo Mero.
Vuoropuhelu alan yrittäjien, työelämän edustajien, yhdistysten ja muiden tahojen sekä toisten koulutuksen järjestäjien kanssa on ollut palkitsevaa. “Taideteollisuusalan tutkintouudistustyössä mukana oleminen on vahvistanut oman työn merkityksellisyyttä. Olen saanut uusia verkostoja ja pystynyt muovaamaan yhteistyössä muiden osaajien kanssa paremmat tutkinnon perusteet. Prosessi on auttanut minua hahmottamaan tämän työn tärkeyden osana opettajuuden kokonaisuutta”, sanoo opettaja Janne Aakko.
Opettajat ovat kokeneet työskentelyn mielekkääksi ja riittävän haastavaksi. Vaativinta työssä on ollut löytää sopiva ammatillinen vaatimustaso perustutkinnon ja erikoisammattitutkinnon väliin, mihin on auttanut webinaareista ja oman organisaation sisältä saatu palaute. ”Ammatillisesti olen saanut tutkintonimikkeen kirjoittamistyöstä eniten siitä, että nyt näen laaja-alaisemmin, miten tutkintoja uudistetaan ja mitä vaiheita niihin liittyy”, toteaa opettaja Iikka Meriala.
Koulutuspäällikön näkökulmasta on ollut ilo johtaa prosessia, jossa osaavat ja ammattitaitoiset henkilöt kohtaavat luoden yhteistä ymmärrystä ammattitutkinnon mahdollisuuksista vastata työelämän tarpeisiin yhdistäen vahvan käsityöperinteen ja tulevaisuuden innovaatiot. Kädentaidot eivät ainoastaan säilytä perinteitä, vaan ne ovat myös olennainen osa tulevaisuuden huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä.
Taru Laaksonen
koulutuspalvelupäällikkö
Vastausaikaa lausuntopyyntöön on 2.4.2025 asti.