Yhteistä suuntaa ammatilliseen koulutukseen Strapetsissa
Yli 80 ammatillisen koulutuksen toimijaa ympäri Suomen kokoontui johtonsa kanssa 11.6. Turun Messukeskuksessa, kun ”Strapetsi – Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen” -strategiarahoituksen toimijat kokoontuivat väliseminaariin.
Hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää ammatillisen koulutuksen hallinnon ja operatiivisen johdon toiminnan ohjausta, vahvistaen sen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Hankkeessa on neljä kehittämiskokonaisuutta:
- Pedagogiikan ja asiakkuuksien johtaminen
- Laadunhallinnan ja -johtamisen osaaminen
- Osaamisen ja henkilöstön johtaminen
- Tulevaisuus ja visionäärinen johtaminen
Väliseminaarissa vauhditettiin hanketuotoksia eli toimintamalleja, kuten osaamisen johtamisen -kehittämismallia sekä tulevaisuus- ja visionäärisen johtamisen -toimintamallia. Lisäksi kuultiin ajattelua rikastavia asiantuntijapuheenvuoroja.
Työryhmissä pohdittiin yhteistä johtajuuden mallia
Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto piti puheenvuoron ”Osaamisen ja henkilöstön johtaminen” -kehittämiskokonaisuuteen osallistuneille ja herätteli ajattelemaan, mitä on osaamisen johtaminen muuttuvassa maailmassa.
Esiin nousi työelämän murros ja sen syyt. Näitä vaikeasti ennustettavia muutoksia kuvaa Mustan joutsenen ajatus, eli ennustamattomat tapahtumat, joilla on suuret vaikutukset. Näitä ovat esim. korona, Ukrainan kriisi, energiakriisi, tekoälyn tuomat muutokset, pankkikriisi jne. Tulevaisuus tuo paljon määrittelemättömiä muutoksia ja yllättäviä muutoksia tulee aina olemaan. Mikä on seuraava musta joutsen, jolla on vaikutuksia ammatilliseen koulutukseen?
Järvilehto haastoi, että onko meillä näkökulmaongelma, eli niin sanottu ”sikaongelma”, jossa päivät seuraavat toinen toistaan ja ruoka tuodaan eteen. Käsite joulukinkku on sialle täysin merkityksetön, hän ei tiedä, että se on hänen kohtalonsa. Farmarin näkökulma on aivan toinen samaan asiaan, sillä sikahan on kasvatettu kinkuksi. Mitä erilaisia näkökulmia meillä on, kun ammatillista koulutusta tarkastellaan koulutuksenjärjestäjän, opiskelijoiden tai työelämän perspektiiveistä katsottuna?
Ideat ja oivallukset ovat usein paikallisia, mutta niistä tulee nopeasti globaaleita ja ne leviävät Internetin kautta saman tien ympäri maailmaa. Tekoälyteknologia ruokkii itse itseään. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yritetään ymmärtää tekoälyä, mutta tilanne tulee kiihtymään kiihtymistään. Vain muutama vuosi sitten, vuonna 2019, ei osattu Aalto-yliopistossa sanoa, että mitä pitäisi opettaa vuonna 2030. Huomio pitäisi siirtää nopeampisykliseen asioihin mukautumiseen. Kun tulee muutos, voidaan joko hätääntyä tai mukautua. Järjestetäänkö asiat uudelleen vai yritetäänkö hyötyä muutoksista? Minkä verran työajasta on hyvä käyttää uuden oppimiseen ja kehittämiseen? Jatkuva kiire, kun ei kehitä uutta. Miten järjestämme aikaa myös tähän?
Kohti oppimisen riemua ja hyvinvointia
Järvilehdon puheenvuorossa pohdittiin myös ihmisten motivointia. Järvilehto puhui ulkoisista motivaatiotekijöistä, jotka ovat tuttuja eritoten niille, joilla on pieniä lapsia. Eli uhkaus, kiristys ja lahjonta. Sisäinen motivaation osatekijät ovat vapaus (toimintakyky), virtaus (aikaansaaminen) ja vastuu (merkityksellisyys). Järvilehdon mukaan itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että tehkää mitä haluatte, vaan ihmiset toimivat itseohjautuvasti. Nykyään puhutaan, että opiskelijoilta pitäisi vaatia itseohjautuvuutta. Tämä on hyvä, koska tämä antaa rakenteen tekemiselle. Tärkeintä on löytää oppimisen riemu. Antaa tavoite eli tuntea aikaansaamisen tunne.
Maailma muuttuu sillä vauhdilla, että meidän on vaikea ennustaa tulevaa. Suuri visio on hyvä olla ja sen alla yhteenkuuluvuus. Miten siis loisimme yhteenkuuluvuutta Rasekoon ja ammatilliseen koulutukseen?
Tulevaisuus- ja visionäärisen johtamisen kehittämiskokonaisuudessa työskenneltiin yhdessä Toimisto 2030 -asiantuntijoiden Silja Huttusen, Riikka Tapaninahon ja Anniina Oravilahden kanssa. Innostavassa työpajassa harjoiteltiin voimaannuttavalla tavalla tulevaisuuksiin vaikuttamista ja Järvilehdon tavoin puhuttiin myös tekoälystä Oravilahden alustamana. Pienryhmämme keskittyi hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden kokemuksen vahvistamiseen eritoten opiskelijoissa. Kuinka voimme ammatillisessa koulutuksessa parhaalla tavalla tukea opiskelijoiden työkykyä ja työelämävalmiuksia? Kuinka yhteistyön ja verkostomaisen työskentelyn kautta lisäämme yhteisen ymmärryksen syntymistä ja vähennämme polarisaatiota?
Kirjoittajina Rasekon koulutusjohtaja Terhi Alatalo, koulutuspäällikkö Mari Vartiainen ja koulutuspalvelupäällikkö Taru Laaksonen.
Strapetsi – Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen – Ledning av strategisk och pedagogisk verksamhet
Hankkeella tuetaan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen hallinnon ja operatiivisen johdon toiminnan ohjausta, vahvistaen sen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteiden saavuttamisesta vastaa 81 ammatillisen koulutuksen järjestäjän verkosto.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen johtamista ammatillisen koulutuksen toiminnan vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja laadun vahvistamiseksi.
Käy tutustumassa avattuihin verkkosivuihin: