Teknologiateollisuus tarvitsee sinua, nuori!
Teknologiateollisuus on merkittävä osa Suomen elinkeinoelämää. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet muodostavat suuren osan sen työvoimasta. Kuitenkin tuoreen julkaisun (*) mukaan tekniikan alan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten työllistyminen on heikompaa verrattuna muihin aloihin.
Keskeiset syyt nuorten työttömyydelle liittyvät ns. yksilöllisiin tekijöihin, kuten motivaation ja elämänhallintataitojen sekä sosiaalisten taitojen puutteeseen. Näillä on valtava merkitys työnhaussa ja työelämässä, jo hyvin nuoresta iästä lähtien.
Työttömyys ei kuitenkaan ole yksin nuorten syy. Yritysten odotukset ja aiemmat kokemukset työssäoppijoista sekä työpaikkaohjaajien ohjaustaidot vaikuttavat selvityksen mukaan siihen, rekrytoidaanko nuoria. Taustalla vaikuttavat lisäksi alueelliset ja rakenteelliset syyt. Myös oppilaitoksilla on peiliin katsomisen paikka, jos nuoret eivät työllisty.
Motivaatio syntyy tekemällä.
Varmistetaan yhdessä nuorten työllistyminen
Nuorille haluan sanoa, että motivaatio syntyy tekemällä ja kukaan ei ole seppä syntyessään. On ihan ok, että työelämä tuntuu ensi alkuun pelottavalta ja sekin voi ärsyttää, että työpaikoilla toimitaan työpaikan pelisääntöjen mukaisesti. Koulutussopimusjaksot ovat juuri sitä varten, että työelämään pääsee tutustumaan opettajan ja työpaikkaohjaajan tukemana. Työpaikan pelisäännöt opetellaan työpaikalla, eivätkä ne lopun viimein eroa pelisäännöistä, jotka ovat olleet käytössä jo koulussa.
Yrityksiltä toivon, että tekisimme yhdessä työtä sen eteen, että jokainen nuori työllistyy. Yhteinen tehtävämme on antaa mahdollisuus myös sille tyypille, jolla on motivaatio välillä hukassa tai joka sosiaalisilta kyvyiltään vaikuttaa alkuun haastavalta tapaukselta. Työllistyäkseen jokainen tarvitsee ensin paikan, jossa voi turvallisesti harjoitella työelämässä toimimisen pelisääntöjä.
Oppilaitoksissa toimiville opettajille haluan muistuttaa, että meidän tehtävänämme on antaa jokaiselle opiskelijalle riittävä ohjaus koulutus- ja oppisopimusjaksoille. Lisäksi meidän tulee merkittävästi lisätä yhteistyötä työelämän kanssa, sillä oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on keskeistä nuorten työllistymisen edistämiseksi.
Suomen hallitukselta toivon, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille annetaan riittävät resurssit yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistamiseksi sekä mahdollistetaan opettajien riittävä määrä ja sopivan kokoiset ryhmäkoot jatkossakin.
Alueellisille tekijöille voimme tehdä vain vähän. Hienoa onkin, että Varsinais-Suomessa menee alueellisesti hyvin. Vuonna 2021 teknologiateollisuuden päätoimialojen yrityksiä oli alueella yhteensä lähes 3300. Tekniikan alojen koulutuksen vetovoima, erityisesti kone- ja tuotantotekniikan osalta, on kuitenkin valtakunnallisesti keskimääräistä heikompi. (**)
Tiistaina 19.11. vietetään valtakunnallista TeknologiaTiistaita. Raseko on ollut jo useana vuonna mukana tapahtumassa nostamassa esiin alan vetovoimaa ja erinomaisia työllistymismahdollisuuksia. Tekniset alat työllistävät – haluatko olla mukana?
(*) Teknologiateollisuus ry, Teollisuusliitto ry ja 25 ammatillisen koulutuksen järjestäjää tuottivat julkaisun: ”Jää palkkaamatta se, jolla ei ole driveä” Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten työttömyys tekniikan aloilla (Civil, Räsänen, Eerola & Tammilehto 2024). Tutkimus tarjoaa syventäviä näkökulmia nuorten työttömyyden syistä ja käytännön kehittämissuosituksia työllistymisen edistämiseksi tekniikan aloilla. Keskiössä on kolmen tekniikan alan (kone- ja tuotantotekniikan, tietotekniikan ja sähkö- ja automaatioalan) ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten sijoittuminen työmarkkinoille tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä työttömyyteen vaikuttavat tekijät. Tutkimus kohdentui kolmeen maakuntaan: Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Pohjois-Pohjanmaa.
(**) Tammilehto: Teknologiaosaamisella tulevaisuuteen – tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen palvelukykyselvitys 2023.