Raseko sparrasi yrityksiä tulevaisuusajatteluun
Rasekossa kävi loka-marraskuussa mielenkiintoisia vieraita, kun yrityksien ja sidosryhmien edustajia eri toimialoilta kokoontui kahtena iltapäivänä keskustelemaan tulevaisuuden osaamistarpeista. Tavoitteena oli luoda osallistujien organisaatioihin tulevaisuuskuva, joka tukisi kilpailukykyä ja auttaisi kehittämään osaamispääomaa.
Lähtökohtana tapaamisissa oli tulevaisuusajattelun vahvistaminen. Osallistujia pyydettiin miettimään yritykselleen visio vuodelle 2050 ja pohtimaan, kuinka esimerkiksi erilaiset megatrendit vaikuttavat toimintaan tulevaisuudessa.
Haastavaksi osoittautui tulevaisuuden osaamisen määrittely ja se, millaisia osaamisinvestointeja yrityksen pitäisi tulevina vuosina tehdä. Keskustelun tukena hyödynnettiin Sitran ja Turun kauppakamarin tuoreita selvityksiä, joiden perusteella yrityksen liiketoiminnalle merkityksellinen osaaminen tai ennakointi ylipäänsä on jopa joka toisella yrityksellä puutteellista. Lisäksi yritykset eivät vielä kattavasti tunnista tulevaisuuden osaamistarpeitaan. Osaamista ei tunnisteta pitkäjänteisenä investointina, vaan osaamistarpeisiin reagoidaan nopeasti.
Tulevaisuuden osaamisessa korostui digitaalisuuteen tai teknologioiden hyödyntämiseen ja kasvavan tiedon määrän hallitsemiseen liittyvät taidot sekä yksilöön liitettävät itseohjautuvuuteen ja jatkuvaan kehittymiseen liittyvät tematiikat.
Tulevaisuus nähtiin keskusteluissa valoisana ja osallistujat kokivat monialaisen työskentelyn muiden yritysten kanssa tärkeäksi.
Millaisena tulevaisuus näyttäytyy?
Keskusteluissa visioitiin tulevaa ja ratkaistiin haasteita, joita yritykset kohtaavat vision saavuttamiseksi. Mukana olleet yritykset edustivat eri toimialoja ja olivat kooltaan keskisuurista suuriin.
Esiin nousi myös pohdintaa siitä, kestääkö ympäristö jatkuvan kasvun ja kuinka toisaalta toisilla toimialoilla täytyy toimintaa mukauttaa ilmastovaikutusten takia. Lisäksi työvoiman saatavuus alueella mietitytti keskustelijoita.
Oppilaitosten kannalta lohdullista oli, että osaavalle työvoimalle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Myös työelämän laatuun liittyvät teemat nousivat isosti esille. Nuorten työllistyminen ja mahdollisuus kehittyä tulevaisuuden osaajaksi puhutti. Yrityksen kulttuuriin sopivien henkilöiden löytämistä pidettiin jopa tärkeämpänä kuin jotain tiettyä osaamista. Yrityksillä on intressi myös kouluttaa työvoimaansa ja erilaiset yhteistyön avaukset oppilaitosten kanssa ovatkin tervetulleita.
Uskon, että osallistujat saivat keskusteluista vahvistusta sille, että yritysten on tärkeä ajatella myös tulevaisuutta. Joku sanoittikin, että tulevaisuusajattelun siemen on nyt istutettu.
Raseko mukana Sitran Osaamisen ajan Lab-kehittäjätiimissä
Keskustelun innoittajana toimi Sitran Osaamisen ajan Lab-tiimitoiminta ja ratkaisujen haku Varsinais-Suomen alueen osaajapulaan. Mukana olevat yritykset valittiin sen mukaan, että ne tarvitsevat monipuolista osaamista ja työllistävät henkilöitä erilaisista koulutustaustoista. Näin mikro- ja pienyritykset rajautuivat tämän projektin ulkopuolelle.
Sitra Lab ohjelman Varsinais-Suomen tiimissä ovat mukana Rasekosta allekirjoittanut, Naantalin kaupungista Lassi Rosala, Telia Companysta Ainokaisa Saarinen, Turun kauppakamarista Olli Hakala, Turun kaupungista Tarja Vuorinen sekä Yrkeshögskolan Noviasta Johanna Liinamaa. Lisäksi keskusteluissa mukana oli Rasekosta opettaja Tina Teinilä. Sitra Labissa 10 tiimiä ratkoo oman maakuntansa ajankohtaisia elinvoimahaasteita keväästä 2021 alkaen.
Keskusteluja rytmitti yritysten lähtökohtiin mukailtu Sitran Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä, jossa haastetaan osallistujia, kuvitellaan toivottu tulevaisuus ja toimitaan. Sillä maailma muuttuu vain tekemällä. Pyöreän pöydän keskustelussa syntyneitä oppeja ja malleja levitetään avoimesti, jotta myös Suomen muut alueet voivat hyödyntää niitä. Tiimin pilotoima konsepti on vapaasti hyödynnettävissä myös muualla Varsinais-Suomessa.