Kestävä kehitys Rasekossa
Kestävän kehitys tulee yhä voimakkaammin esille kaikessa kulutukseen liittyvässä tekemisessä. Kuten monessa muussakin organisaatiossa, Rasekossa tehdään paljon kestävän kehityksen mukaisia toimia ja niitä halutaan parantaa jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti.
Käynnistimme syksyllä 2021 kestävän kehityksen toimien näkyväksi tekemisen projektin, jonka viitekehykseksi Rasekon johto valitsi OKKA-säätiön Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin. Yksi projektin tavoitteista onkin sertifioida Rasekon toiminta. Sertifikaatin hakemiseen liittyy organisaation itsearviointi ja ulkopuolinen auditointi. Sertifiointiprosessin tuloksena vahvistamme myös tulevaisuusajattelua ja valmistaudumme yhä paremmin strategiseen ennakointiin (Ketonen-Oksi 2021, 43).
Tällaisen projektin aluksi projektipäällikön ja organisaation johdon on hyvä keskustella projektin hoitamisen periaatteista. Tämä auttaa tunnistamaan projektin kriittiset kohdat ja ohjaa toimimaan kaikille sopivalla tavalla. Tässä projektissa on laadittu erilaisia suunnitelmia ja kuvauksia keinoista, millä lopputulosta tavoitellaan. Kuten alla olevassa kuvassa käy ilmi, projektin suunnitteluvaiheen dokumenteissa, projekti- ja viestintäsuunnitelmissa, on kuvattu toimintavaiheen toimintaa. Sopimusasiat ovat ylätasolla mukana, jotta projektipäälliköllä on selvä kuva siitä, miten mahdolliset sopimukset organisaatiossa etenevät.
Toimintavaiheen työpajoissa tehdään itsearviointia ja luodaan yhteistä käsitystä OKKA-säätiön määrittelemistä indikaattoreista. Työpajassa osallistujat pääsevät törmäyttämään omia ajatusmallejaan ja omaksumaan uutta tietoa. Näiden perusteella asetetaan yhdessä suuntaa tulevalle toiminnalle (Millä suosituksilla? – Kohti elinikäisen oppimisen Suomea).
Itsearvioinnin aikana ryhmä keskustelee ja avaa yhdessä käsitteitä, jotta arviointi omasta näkökulmasta on mahdollista. Itsearviointi auttaa muodostamaan yhteistä käsitystä teemasta ja sen kehittämiskohteista. Viestinnällä tarkoitetaan reagoivaa ja vuorovaikutteista viestintää niin arviointitilanteissa kuin sen ulkopuolella.
Kun toimintavaiheen itsearviointiosuus on ohi, päästään analyysiin ja johtopäätöksiin, jossa luodaan kestävän kehityksen toimien kehittymisen suunnitelma. Kaksi alempaa vaihetta menevät päällekkäin projektin loppuun asti.
Projektipäällikkönä tavoittelen sitä, että projektin päätteeksi Rasekon henkilöstössä on herännyt uteliaisuus, osaamisen ja tiedon kartoittamisesta sekä innostusta asettaa yhteisiä tavoitteita ja haastaa nykyistä ajattelua. Näistä matka jatkuu yhteisiin kokeiluihin sekä tulevaisuutta koskevan informaation ja ymmärryksen kasvattamiseen ja olemme näin saaneet keskiöön tulevaisuusajattelun, kuten Sanna Ketonen-Oksi Futura 2/2021 artikkelissaan kirjoittaa. Siitä on hyvä jatkaa matkaa strategiseen ennakointiin.
Odotan innolla mitä kaikkea Rasekon kestävä vuosi 2022 tuo tullessaan!
Lähteet:
Millä suosituksilla? – Kohti elinikäisen oppimisen Suomea, Sitran selvityksiä 199, Sitra
Ketonen-Oksi, Sanna 2021, Katse tulevaisuuteen: Strateginen ennakointi yritysten kilpailukyvyn edellytyksenä, Futura, 2/21, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry